Kritikan matka koulunkäynnin ohjaajaksi

Kun Kritika neljä vuotta sitten tuli Intiasta Suomeen, hänelle oli selvää, että maan kieli ja paikallinen kulttuuri kannattaa opetella. Sillä tavalla voisi asettua uuteen maahan ja löytää siellä oma paikkansa. Kritika ei halunnut turvautua englantiin, vaan valitsi keskittyä uuden kielen oppimiseen. Hän tiesi myös, että ilman suomalaista tutkintoa olisi vaikeaa saada töitä. Näin siitäkin huolimatta, että Kritikalla oli jo liiketalouden ja henkilöstöhallinnon korkeakoulututkinnot kotimaastaan.
”On aina parempi kysyä ja puhua kuin olla hiljaa virheiden tekemisen pelossa”, Kritika sanoo.
Opinnot Laajasalon opistossa etenivät käytännönläheisesti. Kaksi päivää viikossa opiskeltiin opistolla lähiopetuksessa ja kolme päivää opittiin työpaikalla. Kritika tutustui alan käytännön työhön ensin iltapäiväkerhossa ja sitten alkuopetuksessa. Toisin kuin voisi luulla, koulunkäynninohjaajan työssä tärkeintä ei ole täydellinen kielitaito, vaan kyky olla aidosti läsnä ja kuunnella.
”Sanat eivät ole ainoa tapa viestiä, sillä ohjaaja viestii koko kehollaan – katseella, ilmeillä ja äänensävyllä.”
Laajasalon opisto jäi Kritikan mieleen paitsi kauniista ja rauhallisesta ympäristöstä, myös ystävällisistä ja kannustavista opettajista sekä opiston hyvästä ilmapiiristä. Opinnot etenivät selkeän rakenteen mukaan, mutta oppitunneilla oli paljon tilaa keskustelulle. Se kehitti ammattiosaamisen lisäksi kielitaitoa.

